tiistai 22. toukokuuta 2018
torstai 2. maaliskuuta 2017
#13 Kuulumisia
Hei pitkästä aikaan!
En ole tässä oikein kerinnyt päivitellä tänne tekemisiäni, mutta tässä kolmesta viimeisemmistä ratsasteluistani.
22.2.17 Keskiviikko. Menimme tunnillani ratsastamaan maastoon, koska tallin kenttä on aukiolla ja silloin tuuli paljon. Sain ratsukseni Rentun joka oli ihan kiva koko maaston ajan. Menimme ensin tallin tieltä pois metsään. Metsässä tuulta ei onneksi tuntenut niin kovasti kuin aukioilla. Kävelimme ja ravasimme hetken tietä pitkin, jonka jälkeen käännyimme metsään todella pienelle jopa huomaamattomalle polulle. Polun menolla meni suht hyvin ellei niitä kompasteluita ja muita lasketa mutta käyttäytymisestä plussaa. Kun tulimme takaisin tielle metsästä otimme ravia ja silloin huomasin, että satulakin rupesi valumaan oikealle päin. onneksi ravailut loppuivat siihen ja jäljellä oli enään käyntiä heppojen pirteyden vuoksi ei otettu edes laukkaa. Kun pääsimme riisuin Rentun ja laitoin sen pihattoon.
25.2.17 Lauantai. Lauantaina menin yksityistallille katsomaan tulevaa "vuokrahevostani". Hevosen nimi oli Veikko ja se on siis lämminverinen ja tällähetkellä vielä ravuri. Ratsastelin Veikolla noin 45min pelkkää käyntiä ja eniten ympyröitä. Veikko oli tosi kivan olonen ratsastaessa vaikka ei ookkaan mikään kunnon "taiturikaan" vielä. En tiedä vielä koska pääsen seuraavan kerran Veikolla ratsastelemaan luultavasti kun sillä on ravi treenistä taukoa.
1.2.17 Keskiviikko. Sain päättää, että mentäisiinkö kentällä vai maastossa. Halusin Maikin jotn vaihtoehto oli sitten vain kenttä. Kenttä oli vähän sohjoinen mutta hyvän pehmeä pohja. Menin päitsillä ja ilman satulaa. Tunnilla mentiin istuntaan ja tasapainoon liittyviä juttuja. Tunti meni tosi hyvin ja laukat varsinkin onnistu mielestäni kohtalaisen hyvi ja varsinkin nostot ei tullut yhtään kiukutteluita.
Tälläisiä ratsastuksia minulla on ollut. En oikein uskalla luvata kuinka usein tänne kirjoittelen mutta toivottavasti edes kerran kuussa.
-Jensku
En ole tässä oikein kerinnyt päivitellä tänne tekemisiäni, mutta tässä kolmesta viimeisemmistä ratsasteluistani.
22.2.17 Keskiviikko. Menimme tunnillani ratsastamaan maastoon, koska tallin kenttä on aukiolla ja silloin tuuli paljon. Sain ratsukseni Rentun joka oli ihan kiva koko maaston ajan. Menimme ensin tallin tieltä pois metsään. Metsässä tuulta ei onneksi tuntenut niin kovasti kuin aukioilla. Kävelimme ja ravasimme hetken tietä pitkin, jonka jälkeen käännyimme metsään todella pienelle jopa huomaamattomalle polulle. Polun menolla meni suht hyvin ellei niitä kompasteluita ja muita lasketa mutta käyttäytymisestä plussaa. Kun tulimme takaisin tielle metsästä otimme ravia ja silloin huomasin, että satulakin rupesi valumaan oikealle päin. onneksi ravailut loppuivat siihen ja jäljellä oli enään käyntiä heppojen pirteyden vuoksi ei otettu edes laukkaa. Kun pääsimme riisuin Rentun ja laitoin sen pihattoon.
25.2.17 Lauantai. Lauantaina menin yksityistallille katsomaan tulevaa "vuokrahevostani". Hevosen nimi oli Veikko ja se on siis lämminverinen ja tällähetkellä vielä ravuri. Ratsastelin Veikolla noin 45min pelkkää käyntiä ja eniten ympyröitä. Veikko oli tosi kivan olonen ratsastaessa vaikka ei ookkaan mikään kunnon "taiturikaan" vielä. En tiedä vielä koska pääsen seuraavan kerran Veikolla ratsastelemaan luultavasti kun sillä on ravi treenistä taukoa.
1.2.17 Keskiviikko. Sain päättää, että mentäisiinkö kentällä vai maastossa. Halusin Maikin jotn vaihtoehto oli sitten vain kenttä. Kenttä oli vähän sohjoinen mutta hyvän pehmeä pohja. Menin päitsillä ja ilman satulaa. Tunnilla mentiin istuntaan ja tasapainoon liittyviä juttuja. Tunti meni tosi hyvin ja laukat varsinkin onnistu mielestäni kohtalaisen hyvi ja varsinkin nostot ei tullut yhtään kiukutteluita.
Tälläisiä ratsastuksia minulla on ollut. En oikein uskalla luvata kuinka usein tänne kirjoittelen mutta toivottavasti edes kerran kuussa.
-Jensku
keskiviikko 18. tammikuuta 2017
#12. Asiaa...
Hei!
Anteeksi kun en oo päivitelly tänne ja joulukalenterikin jäi tekemättä loppuun.Lupaan olla tästä hetkestä vähän aktiivisempi täällä. Meen tänään ratsastaan joten sieltä postausta joko tänään tai huomenna.
Anteeksi kun en oo päivitelly tänne ja joulukalenterikin jäi tekemättä loppuun.Lupaan olla tästä hetkestä vähän aktiivisempi täällä. Meen tänään ratsastaan joten sieltä postausta joko tänään tai huomenna.
-Jensku
tiistai 13. joulukuuta 2016
13.luukku Kuvapostaus
Nyt teen kuva postauksen tässä. Kaikki kuvat ovat Maikista ja yritän laittaa niitä suurin piirtein järjestykseen vanhimmasta uusimpaan.
 |
| Tämä kuva on muistaakseni ensimmäinen ottamani kuva Maikista. |
Tässä näitä olikin sitten jonkin verran. Ne ovat suurin piirtein kuvan otto järjestyksessä. Huomaa kun kesällä oli noin kirkasta ekassa kuvassa ja kuinka kuvien taustat sitten tummuivatkin.
maanantai 12. joulukuuta 2016
12. Luukku Hieman vaikeaa....
Hei.
Tämä aihe on minulle henkilö kohtainen mutta halusin tulla purkamaan sitä näin illalla ja muutenkin jonnekkin.
Aloitetaans. Pulitoista vuotta sitten rupesin juttelemaan paljon Whats app;issa luokkalaiseni kanssa (poika) .Noin viime vuoden joulukuussa hän suuttui minulle,mutta siittä riidasta selvittiin muutamilla keskusteluilla kasvotusten ja anteeksi pyydellen.
Joulu loma oltiin sovussa ja viestiteltiin paljon...
Joulun jälkeen kun palattiin takaisin kouluun niin oltiin varmaan viikko sovussa ja sitten hän suuttui jostain turhasta. Se olikin pitkä selvittämis prosessi mutta siittäkin selvittiin. Ei siinä mennyt kuin joku 2kuukautta xD... Sen jälkeen oltiin taas sovussa olin jo ihan rikki noitten riitojen takia mutta vielä piti kestää noin viikon sovun jälkeen taas yksi riita.
Tiedän että se oli osittain minun syytäni mutta ei riita synny vain yhden ihmisen sanomisesta joten. En aivan ymmärtänyt riidan syytä. Ensin hän oli sitä mieltä että ei anna minulle enää koskaan anteeksi. Kun koulu oli loppunut ja pääsimme kesälomalle hän oli laittanut viestin minulle, että ei halua lähteä yläasteelle riidoissa. Joten se anto anteeksi.
Kun yläastetta oli käyty joku kuukausi se ei vaan enää puhunut mulle. Mietin et mikä nyt on . Kysyin siltä nii se oli kuulemma suuttunut mulle TAAS..... ja nyt ei ollut tähän todellakaan syytä...
Tässä viikon verran olen ollut mietteisä ja ajatellut mistä nämä kaikki on johtunut ja mitä teen seuraavaksi. Tämän viikon verran ajatellessa on muutaman kerran tullut kyyneliä silmistä ja en tiedä yhtään minkä takia (enkä muutenkaan ole itkijä tyyppejä). Tätä kirjoettaessakin jouduin palaamaan taas takaisin asioihin joihin en haluisi enää palata ja tämä henkilö on oikeasti ollut minulle tärkeä mutta nyt en tiedä mitä enää on mahdollista tehdä. Olen yrittänyt unohtaa hänet ja onnistuin siinä jo aika hyvin mutta tämä viikko palautti hänet mieleeni ja rupesi musitelemaan kuinka luotin häneen silloin ja hän oli tukenani tarvittaessa. Minä kerroi hänelle paljon asioitani melkein tietää minusta yhtä paljon kuin parhaat kaverini,sekä hän kertoi paljon itsestää. Tämä vuosi on ollut ehkä minulle henkisesti raskaimpia ja sen takia olen myös itkenyt paljon vaikka välillä en tiedä miksi.
Toivon että voisimme vielä sopia hänen kanssaan tai minun vain pitää unohtaa hänet vaikka siittä tuleekin vaikeaa varsinkin kun on samassa koulussa kuin minä...
Kiitos jos joku edes jaksoi lukea tätä. Laittakaa kommentteihin tai instaan viestiä jos olette samaistuneet joskus tähän tunteeseen
Tämä aihe on minulle henkilö kohtainen mutta halusin tulla purkamaan sitä näin illalla ja muutenkin jonnekkin.
Aloitetaans. Pulitoista vuotta sitten rupesin juttelemaan paljon Whats app;issa luokkalaiseni kanssa (poika) .Noin viime vuoden joulukuussa hän suuttui minulle,mutta siittä riidasta selvittiin muutamilla keskusteluilla kasvotusten ja anteeksi pyydellen.
Joulu loma oltiin sovussa ja viestiteltiin paljon...
Joulun jälkeen kun palattiin takaisin kouluun niin oltiin varmaan viikko sovussa ja sitten hän suuttui jostain turhasta. Se olikin pitkä selvittämis prosessi mutta siittäkin selvittiin. Ei siinä mennyt kuin joku 2kuukautta xD... Sen jälkeen oltiin taas sovussa olin jo ihan rikki noitten riitojen takia mutta vielä piti kestää noin viikon sovun jälkeen taas yksi riita.
Tiedän että se oli osittain minun syytäni mutta ei riita synny vain yhden ihmisen sanomisesta joten. En aivan ymmärtänyt riidan syytä. Ensin hän oli sitä mieltä että ei anna minulle enää koskaan anteeksi. Kun koulu oli loppunut ja pääsimme kesälomalle hän oli laittanut viestin minulle, että ei halua lähteä yläasteelle riidoissa. Joten se anto anteeksi.
Kun yläastetta oli käyty joku kuukausi se ei vaan enää puhunut mulle. Mietin et mikä nyt on . Kysyin siltä nii se oli kuulemma suuttunut mulle TAAS..... ja nyt ei ollut tähän todellakaan syytä...
Tässä viikon verran olen ollut mietteisä ja ajatellut mistä nämä kaikki on johtunut ja mitä teen seuraavaksi. Tämän viikon verran ajatellessa on muutaman kerran tullut kyyneliä silmistä ja en tiedä yhtään minkä takia (enkä muutenkaan ole itkijä tyyppejä). Tätä kirjoettaessakin jouduin palaamaan taas takaisin asioihin joihin en haluisi enää palata ja tämä henkilö on oikeasti ollut minulle tärkeä mutta nyt en tiedä mitä enää on mahdollista tehdä. Olen yrittänyt unohtaa hänet ja onnistuin siinä jo aika hyvin mutta tämä viikko palautti hänet mieleeni ja rupesi musitelemaan kuinka luotin häneen silloin ja hän oli tukenani tarvittaessa. Minä kerroi hänelle paljon asioitani melkein tietää minusta yhtä paljon kuin parhaat kaverini,sekä hän kertoi paljon itsestää. Tämä vuosi on ollut ehkä minulle henkisesti raskaimpia ja sen takia olen myös itkenyt paljon vaikka välillä en tiedä miksi.
Toivon että voisimme vielä sopia hänen kanssaan tai minun vain pitää unohtaa hänet vaikka siittä tuleekin vaikeaa varsinkin kun on samassa koulussa kuin minä...
Kiitos jos joku edes jaksoi lukea tätä. Laittakaa kommentteihin tai instaan viestiä jos olette samaistuneet joskus tähän tunteeseen
sunnuntai 11. joulukuuta 2016
11.Luukku Tietovisa
Teen tänne tietovisan ja vastaukset minulle saa laittaa blogin instagramin direktiin. Teen sitten shoutin parhaiten oikein vastaajalle, joko täällä tai instan puolella eli nyt siis vaan vastailemaan. Vastauksia löytyy hyvin täältä blogin puolelta.
Insta;@maikki_ja_hilppa
1.Kauanko ratsastusta olen harrastanut 2017 kevään lopussa?
A)5 vuotta
B)3 vuotta
C)7 vuotta
2.Mitkä ovat lempi hevosrotuni?
A)Suokit,puoliveriset ja lämminveriset
B)Täysiveriset ja suokit
C)Paintit ja appaloosat
3.Minkä ikäinen olen?
A)15v.
B)12v.
C)13v.
4.Entisen tallini nimi?
A)Ratsastuskoulu Ilola
B)Ratsastuskoulu Ilolla
C)Ratsastuskoulu Ilo
5.Maikin oikea nimi?
A)Mikey Ger
B)Mike Ger
C)Mike Get
6.Minkä ikäinen Tomu on?
A)24 vuotta
B)26 vuotta
C)20 vuotta
7.Kuka on Siron Merkki?
A)Hilppa
B)Tomu
C)Smurffi
Nyt sitten vaan vastailemaan...
Insta;@maikki_ja_hilppa
1.Kauanko ratsastusta olen harrastanut 2017 kevään lopussa?
A)5 vuotta
B)3 vuotta
C)7 vuotta
2.Mitkä ovat lempi hevosrotuni?
A)Suokit,puoliveriset ja lämminveriset
B)Täysiveriset ja suokit
C)Paintit ja appaloosat
3.Minkä ikäinen olen?
A)15v.
B)12v.
C)13v.
4.Entisen tallini nimi?
A)Ratsastuskoulu Ilola
B)Ratsastuskoulu Ilolla
C)Ratsastuskoulu Ilo
5.Maikin oikea nimi?
A)Mikey Ger
B)Mike Ger
C)Mike Get
6.Minkä ikäinen Tomu on?
A)24 vuotta
B)26 vuotta
C)20 vuotta
7.Kuka on Siron Merkki?
A)Hilppa
B)Tomu
C)Smurffi
Nyt sitten vaan vastailemaan...
10.Luukku Parhaat muistot Hilpan kanssa
Hilpan kanssa minulla ei ole oikeastaan vaan muutamia hyviä muistoja mutta aina yksi hyvä löytyy. Tämä saattaa kuulostaa oudolta mutta...... kohta kuulette.
Olin tunnilla hilpalla tunti oli mennyt hyvin olin silloin muistaakseni ensimmäistä kertaa hypännyt. Oli loppu tuntia ja kävelimme pitkää sivua. Hilppa yhtäkkiä säikähtää lanta astiaa ja sieltä minä tulinkin alas. Se oli ensimmäinen tippumiseni. Hilppa jäi seisomaan viereeni ja siittä arvelin jo että luottaisin siihen paljon. Nousin takaisin selkään ja kun tunti lopoui vein sen karsinaan. Karsinassa se laittoi päänsä syliini ja minusta tuntui että se pyysi anteeksi silloin rupesin luottamaan Hilppaan ja siittä tuli munulle rakas.
Olin tunnilla hilpalla tunti oli mennyt hyvin olin silloin muistaakseni ensimmäistä kertaa hypännyt. Oli loppu tuntia ja kävelimme pitkää sivua. Hilppa yhtäkkiä säikähtää lanta astiaa ja sieltä minä tulinkin alas. Se oli ensimmäinen tippumiseni. Hilppa jäi seisomaan viereeni ja siittä arvelin jo että luottaisin siihen paljon. Nousin takaisin selkään ja kun tunti lopoui vein sen karsinaan. Karsinassa se laittoi päänsä syliini ja minusta tuntui että se pyysi anteeksi silloin rupesin luottamaan Hilppaan ja siittä tuli munulle rakas.
Enää en näi rakasta, tallin vaihtoni takia,mutta sydämmessä hän aina pysyy
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)